Redandbluella on aina tehty verkkopalveluiden suunnittelua käyttäjälähtöisesti. Saavutettavuusvaatimusten ollessa yhä tärkeämpi osa verkkopalvelua, on parempi puhua käyttäjälähtöisyyden sijaan ihmislähtöisyydestä. Ihmislähtöisyyden korostaminen ottaa huomioon tarkemmin yksilön erilaiset tarpeet ja ominaisuudet sekä tilanteen ja kontekstin, jossa ihminen tuotetta tai palvelua käyttää.

Mitä on ihmiskeskeinen suunnittelu?

Ihmiskeskeinen suunnittelu on konsepti, joka sai vetovoimaa 1990-luvulla lähestymistapana kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka perustuvat täysin ihmisen tarpeisiin ja näkökulmiin suunnittelu- tai ongelmanratkaisuprosessin jokaisessa vaiheessa.

Ihmiskeskeisessä suunnittelussa keskitytään ihmisiin ja siihen kontekstiin, jossa he esimerkiksi verkkopalvelua käyttävät. Ihmiskeskeisen suunnittelun ajatuksena on ratkaista oikeita ongelma ja löytää ongelmien juurisyyt.

Ihmiskeskeiselle suunnittelulle on annettu neljä perusperiaatetta:

1. Ihmiset keskiössä: Keskitä huomio ihmisiin ja kontekstiin, jossa ihminen käyttää tuotetta tai palvelua.
2. Määritä käyttäjän tarpeet: Ymmärrä ja ratkaise ongelman juurisyy. 
3. Pidä mielessä koko palvelupolku: Ajattele yksityiskohtien sijaan palvelukokonaisuutta systeeminä, jossa ihminen on vuorovaikutuksessa palvelun kanssa erilaisissa kosketuspisteissä.
4. Evaluoi designia määrä-ajoin: Työskentele iteratiivisesti – prototyypitä, testaa ja paranna tuotetta tai palvelua jatkuvasti varmistaaksesi, että palvelu vastaa ihmisen todellisia tarpeita.

Suunnittelufilosofian taustalla on ajatus siitä, että tuotteita ja palveluita testataan ja parannetaan jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa, että tehdyt ratkaisut palvelevat todellisia käyttäjiä – eli ihmisiä – kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa. 

Ihmiskeskeisen suunnittelun ytimessä on syvällinen tiedonhankinta, joka kyseenalaistaa kaikki oletukset ja ottaa keskeiset sidosryhmät mukaan palveluiden suunnitteluun ja käyttäjäkokemuksen optimointiin useissa eri suunnitteluvaiheissa. 

Loppukäyttäjien osallistaminen prosessiin voi paljastaa uusia mahdollisuuksia useilla tasoilla, ja käyttäjien ideoiden pohjalta voidaan löytää kokonaan uusia palvelukonsepteja.

Ihmiskeskeisen suunnittelun kautta pyrimme avaamaan empaattisella lähestymiskulmalla uusia mahdollisuuksia verkkopalvelun suunnitteluun. Pohjana toimii pyrkimys ymmärtää sivustoa käyttävien ihmisten tarpeet ja odotukset. 

Ihmiskeskeinen vs. organisaatiokeskeinen

Hyvin usein ihmiskeskeisen suunnittelun lopputulemana verkkopalvelun suunnittelussa on organisaatiokeskeisestä ajattelusta luopuminen. Organisaation rakenteen kuvaamisen sijaan optimoidaan kävijöiden matkaa verkkopalvelussa ja tähdätään loppukäyttäjän tavoitteiden täyttämiseen ja sen myötä myös organisaation tavoitteisiin pääsemiseen. 

Redandbluen työ verkkopalvelun suunnittelun alkumetreillä keskittyykin olemassa olevan palvelun käyttäjien ymmärtämiseen sekä kohderyhmän edustajien motiivien, tarpeiden ja ongelmakohtien löytämiseen. 

Haluatko vähentää verkkopalvelusi organisaatiokeskeisyyttä? Aloita verkkopalvelun ihmiskeskeinen konseptointi redandbluen kanssa
Ota yhteyttä

Mistä ihmiskeskeinen verkkopalvelun suunnittelu lähtee liikkeelle

Ihmiskeskeinen suunnittelu lähtee liikkeelle taustatutkimusvaiheella, joka voi koostua havainnoinnista, haastatteluista tai kyselyistä. 

Tutkimusdata on useimmiten enemmän laadullista kuin määrällistä ja perustuu avoimiin kysymyksiin monivalinnan sijaan. Esimerkiksi havainnoinnilla voidaan seurata, miten verkkopalvelun käyttäjät käyttävät tiettyä palvelua ja suorittavat palveluissa erilaisia tehtäviä samalla kertoen miksi tekevät tietynlaisia valintoja, ja minkälaisia esteitä käytössä havainnoidaan. 

Ihmiskeskeisessä verkkopalvelun suunnittelussa voidaan kerätä myös määrällistä dataa, mutta numerodatan lisäksi tulisi löytää ihmisten motiivit datan takana. Esimerkiksi jos analytiikan avulla huomataan, että käyttäjä poistuu pikaisesti verkkosivustolta, ei voida tietää poistuuko hän siksi että löysi haluamansa tiedon, vai siksi että ei löytänyt tietoa. Tämäntyyppisessä selvitystyössä voidaan hyödyntää juurikin havainnointia ja fasilitoitua käytettävyystutkimusta. 

Ihmiskeskeisen suunnittelun esimerkkejä

Puhtaimmillaan suunnittelun lähtökohtana on jokin tarve, jonka ympärille esimerkiksi digitaalista palvelua aletaan rakentamaan. Tällöin voidaan haastattelututkimuksen avulla selvittää vaikkapa, miten paperisen jäsenlehden konsepti toteutuu jatkossa ilman ennakkoajatusta, että se muutetaan automaattisesti verkkolehdeksi. 

Tutkimuksen tulokset voivat vaihdella siitä, että lehteä ei muuteta ollenkaan siihen että  sen tuottaminen lopetetaan kokonaan, mikäli tutkimuksessa havaittaisi, ettei se oikeastaan kiinnosta lukijoita. Hyvä esimerkki tämäntyyppisestä innovatiivisesta toteutuksesta on viime vuonna Grand One -kilpailussa menestynyt alkujaan paperinen Sport-lehti, joka ilmestyy tänä päivänä uutiskirjeenä.

Toinen esimerkki havainnointi-innovaatiosta on redandbluen asiakkaana ollut, sittemmin toisaalle myyty, Duuers-tarjouspalvelu, joka oli suunnattu rakennusalalla tarjouksia tekeville henkilöille. Perustajien ajatus palvelun perustamiseen syntyi, kun he havainnoivat rakennusalan yrittäjiä, ja huomasivat, että tarjoustyöstä puuttui työkalu, tarjouksia kopioitiin usein vanhojen päälle ja niitä tehtiin usein normaalin työajan ulkopuolella, jolloin virhemarginaali kasvoi. 

Tässä tapauksessa voidaan puhua ihmiskeskeisestä innovaatiosta – koko palvelun idea lähti liikkeelle tarpeesta eikä esimerkiksi valitusta teknologiasta tai pelkästään founderin ideasta.

Suunnittelijan vastuu ihmiskeskeisessä suunnittelussa

Jo 1900 luvun alussa havahduttiin siihen, että suunnittelijalla on vastuu siitä vuorovaikutuksesta, joka muodostuu laitteen tai palvelun ja sitä käyttävän ihmisen välille. Ensimmäiset tietokoneet vaativat erikoisasiantuntijoita ymmärtämään miten ne toimivat. 

Vuosien varrella esimerkiksi käyttöjärjestelmät, pelit ja ohjelmistot ovat kehittyneet käyttäjäystävällisemmiksi. Erityisen iso vastuu on käyttöliittymien suunnittelussa olosuhteisiin, jossa inhimillinen käyttövirhe tai epälooginen nappien asettelu voi aiheuttaa vaaratilanteen.

Tänä päivänä palvelun ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta käytetään paljon termiä käyttökokemus, joka korostaa nimenomaan palvelua käyttävän henkilön kokemusta. Suunnittelijan onkin tarpeen jatkaa oman suunnittelutuotoksensa parissa vielä alkuperäisen suunnitteluvaiheen jälkeen tehden erilaista käytettävyystutkimusta siitä minkälaisia vaikutuksia suunnittelutyöllä on ollut, ja miten se vastaa todellisiin ihmisten tarpeisiin.